Seksuaaliterveyden edistämisen osaaminen hoitotyössä : osaamisen määrittely ja mittaaminen

Seksuaaliterveys on tärkeä osa potilaan hyvinvointia, ja se tulisi ottaa huomioon potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. Seksuaaliterveyteen on alettu kiinnittää huomiota myös kansainvälisesti seksuaalisuuteen liittyvien ongelmien lisäännyttyä. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu, että potilaat eivät saa tarvitsemaansa seksuaalineuvontaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä systemaattisesti tutkittua tietoa seksuaaliterveyden edistämisen osaamisen määrittelystä ja mittaamisesta hoitotyössä. Tutkimus on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolian hanketta, jonka tarkoitus on kehittää seksuaaliterveyden edistämisen osaamista metropolialueella ja hoitotyön koulutuksessa. Tutkimusmenetelmänä oli sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla on hankkeessa tarkoituksena jäsentää ja määrittää seksuaaliterveyden edistämisen osaamisen tietoperusta ja osaamisen kriteerit, joiden avulla seksuaaliterveyden edistämisen osaamista voidaan arvioida ja mitata hoitotyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että seksuaaliterveyden edistämisen osaamista on määritelty useimmiten hoitajien arvojen ja asenteiden sekä tietojen ja taitojen kautta. Mittaamisessa on käytetty useita mittareita, jotka ovat useimmiten mitanneet vain yhtä osaamisen aluetta, kuten asenteita tai tietoja seksuaalisuudesta. Vain muutamassa tutkimuksessa on selvitetty seksuaaliterveyden edistämisen osaamista kokonaisuudessaan. Analysoimiemme tutkimusartikkeleiden mukaan hoitajat kokevat seksuaaliterveyden edistämisen tärkeäksi, mutta eivät kuitenkaan toteuta seksuaalineuvontaa käytännön hoitotyössä. Hoitajien tiedot ja taidot seksuaaliterveyden edistämisestä ovat puutteelliset ja henkilökohtaiset arvot ja asenteet esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan saattavat vaikuttaa hoitotyöhön. Osaamisen arvioimiseksi ja mittaamiseksi tarvitaan tarkoitusta varten kehitetty mittari, jonka avulla pystytään arvioimaan hoitajien seksuaaliterveyden edistämisen osaamista ja tämän myötä myös kehittämään osaamista. Myös seksuaaliterveyden edistämisen koulutusta on kehitettävä.Sexual health is an integral part of the well-being of a patient and should be taken into account in patient care. Recently, sexual health has been the subject of international attention with the rising amount of sexuality-related health issues. Despite this, studies have shown that patients feel like they are not receiving competent sexual counselling. The purpose of this study was to gather systematically researched information about the defining and assessing of sexual health promotion competence in nursing. Our study is part of the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences project designed to develop the skill of sexual health promotion and the education in sexual health promotion in the Helsinki Metropolitan area. An applied systematic literature review was used as the research method. The literature review will be used later in the project for analysing and defining the knowledge base and skill criteria in the promotion of sexual health. The results showed that knowledge and skills in the matter were defined through the values, attitudes, knowledge and skills of the registered nurses. Several indicators were used for studying the sexual health promotion competence, although usually only one singular subject was under research, e.g. attitudes or general knowledge of sexuality. Very few studies were carried out to research the overall skills in sexual health promotion as a whole. Registered nurses felt that the sexual health promotion was important, yet they did not apply sexual health promotion in their day-to-day work. The knowledge and skills of the nursing community in the subject were incomplete, and the attitudes are often prejudiced. In order to inclusively evaluate the overall competence in sexual health promotion, there is a need for a new evaluation method. Vocational education in sexual health promotion needs to be developed as well

Improved management of issue dependencies in issue trackers of large collaborative projects

Issue trackers, such as Jira, have become the prevalent collaborative tools in software engineering for managing issues, such as requirements, development tasks, and software bugs. However, issue trackers inherently focus on the lifecycle of single issues, although issues have and express dependencies on other issues that constitute issue dependency networks in large complex collaborative projects. The objective of this study is to develop supportive solutions for the improved management of dependent issues in an issue tracker. This study follows the Design Science methodology, consisting of eliciting drawbacks and constructing and evaluating a solution and system. The study was carried out in the context of The Qt Company's Jira, which exemplifies an actively used, almost two-decade-old issue tracker with over 100,000 issues. The drawbacks capture how users operate with issue trackers to handle issue information in large, collaborative, and long-lived projects. The basis of the solution is to keep issues and dependencies as separate objects and automatically construct an issue graph. Dependency detections complement the issue graph by proposing missing dependencies, while consistency checks and diagnoses identify conflicting issue priorities and release assignments. Jira's plugin and service-based system architecture realize the functional and quality concerns of the system implementation. We show how to adopt the intelligent supporting techniques of an issue tracker in a complex use context and a large data-set. The solution considers an integrated and holistic system view, practical applicability and utility, and the practical characteristics of issue data, such as inherent incompleteness.The work presented in this paper has been conducted within the scope of the Horizon 2020 project OpenReq, which is supported by the European Union under Grant Nr. 732463. We are grateful for the provision of the Finnish computing infrastructure to carry out the tests (persistent identifier urn:nbn:fi:research-infras-2016072533). This paper has been funded by the Spanish Ministerio de Ciencia e Innovacionúnder project / funding scheme PID2020-117191RB-I00 / AEI/10.13039/501100011033.Peer ReviewedPostprint (published version

Childhood socioeconomic status and lifetime health behaviors : The Young Finns Study

Background: Differences in health behaviors partly explain the socioeconomic gap in cardiovascular health. We prospectively examined the association between childhood socioeconomic status (SES) and lifestyle factors in adulthood, and the difference of lifestyle factors according to childhood SES in multiple time points from childhood to adulthood. Methods and results: The sample comprised 3453 participants aged 3-18 years at baseline (1980) from the longitudinal Young Finns Study. The participants were followed up for 31 years (N = 1675-1930). SES in childhood was characterized as reported annual family income and classified on an 8-point scale. Diet, smoking, alcohol intake and physical activity were used as adult and life course lifestyle factors. Higher childhood SES predicted a healthier diet in adulthood in terms of lower consumption of meat (beta +/- SE -3.6 +/- 0.99, p <0.001), higher consumption of fish (1.1 +/- 0.5, p = 0.04) and higher diet score (0.14 +/- 0.044, p = 0.01). Childhood SES was also directly associated with physical activity index (0.059 +/- 0.023, p = 0.009) and inversely with the risk of being a smoker (RR 0.90 95%CI 0.85-0.95, p <0.001) and the amount of pack years (-0.47 +/- 0.18, p = 0.01). Life course level of smoking was significantly higher and physical activity index lower among those below the median childhood SES when compared with those above the median SES. Conclusions: These results show that childhood SES associates with several lifestyle factors 31 years later in adulthood. Therefore, attention could be paid to lifestyle behaviors of children of low SES families to promote cardiovascular health. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Cohort Profile : The Finnish Gestational Diabetes (FinnGeDi) Study

Peer reviewe

Investigating the causal effect of smoking on hay fever and asthma: a Mendelian randomization meta-analysis in the CARTA consortium

AbstractObservational studies on smoking and risk of hay fever and asthma have shown inconsistent results. However, observational studies may be biased by confounding and reverse causation. Mendelian randomization uses genetic variants as markers of exposures to examine causal effects. We examined the causal effect of smoking on hay fever and asthma by using the smoking-associated single nucleotide polymorphism (SNP) rs16969968/rs1051730. We included 231,020 participants from 22 population-based studies. Observational analyses showed that current vs never smokers had lower risk of hay fever (odds ratio (OR) = 0·68, 95% confidence interval (CI): 0·61, 0·76; P &lt; 0·001) and allergic sensitization (OR = 0·74, 95% CI: 0·64, 0·86; P &lt; 0·001), but similar asthma risk (OR = 1·00, 95% CI: 0·91, 1·09; P = 0·967). Mendelian randomization analyses in current smokers showed a slightly lower risk of hay fever (OR = 0·958, 95% CI: 0·920, 0·998; P = 0·041), a lower risk of allergic sensitization (OR = 0·92, 95% CI: 0·84, 1·02; P = 0·117), but higher risk of asthma (OR = 1·06, 95% CI: 1·01, 1·11; P = 0·020) per smoking-increasing allele. Our results suggest that smoking may be causally related to a higher risk of asthma and a slightly lower risk of hay fever. However, the adverse events associated with smoking limit its clinical significance.</jats:p

Fat free mass and obesity in relation to educational level

© 2009 Seppänen-Nuijten et al; licensee BioMed Central Ltd. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution Licens

New genetic loci link adipose and insulin biology to body fat distribution.

Body fat distribution is a heritable trait and a well-established predictor of adverse metabolic outcomes, independent of overall adiposity. To increase our understanding of the genetic basis of body fat distribution and its molecular links to cardiometabolic traits, here we conduct genome-wide association meta-analyses of traits related to waist and hip circumferences in up to 224,459 individuals. We identify 49 loci (33 new) associated with waist-to-hip ratio adjusted for body mass index (BMI), and an additional 19 loci newly associated with related waist and hip circumference measures (P < 5 × 10(-8)). In total, 20 of the 49 waist-to-hip ratio adjusted for BMI loci show significant sexual dimorphism, 19 of which display a stronger effect in women. The identified loci were enriched for genes expressed in adipose tissue and for putative regulatory elements in adipocytes. Pathway analyses implicated adipogenesis, angiogenesis, transcriptional regulation and insulin resistance as processes affecting fat distribution, providing insight into potential pathophysiological mechanisms

Huostaanottojen perusteet 1990-luvulta 2000-luvulle.

Tässä tutkimuksessa on selvitetty huostaanottojen perusteita 1990-luvulla sekä 2000- luvulla laadullisen tutkimuksen menetelmin. Pro gradu -tutkimukseni analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Tarkoitukseni on luokitella huostaanottojen perusteita ja vertailla 1990- luvulla tehtyjen huostaanottojen perusteita 2000-luvulla tehtyihin huostaanottojen perusteisiin. Tutkimusaineistokseni olen valinnut erään keskisuuren eteläsuomalaisen kunnan huostaanottopäätösten perusteet. Tutkimuskysymyksinä ovat olleet: Millaisilla perusteilla huostaanottoja on tehty 1990 ja 2000 – luvuilla? Ovatko huostaanottoihin johtaneet perusteet muuttuneet 1990- luvulta 2000- luvulle siirryttäessä? Tutkimukseni tavoitteena on vastata osaltani julkisuudessa käytävään keskusteluun kyseenalaisista huostaanotoista. Analyysissani olen pohtinut tehtyjen huostaanottojen perusteita ja niiden muutoksia. Saamiani tutkimustuloksia olen vertaillut tutkimukseni pohjana olevaan julkiseen keskusteluun kyseenalaisista huostaanotoista sekä aiemmin samasta aiheesta tehtyihin tutkimusten tuloksiin. Olen aineistostani löytänyt kymmenen perustelua huostaanotolle, jotka liittyvät puutteisiin lapsen huolenpidossa ja muissa kasvuolosuhteissa, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi aineistosta löytyy kuusi perustelua, joissa lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään. Tutkimukseni tulokset olen taulukoinut yhteenveto kappaleessa. Huostaanottojen perusteluissa oli havaittavissa myös muutoksia, jotka olen esitellyt tarkemmin tutkimukseni pohdinta osiossa. Erityisen huomionarvoisesti esiin nousi huostaanottopäätöksien perusteluissa perheiden moniongelmaisuus. Lastensuojelussa työskennellään hyvin haastavien, laajojen ja moninaisten ongelmien parissa. Lastensuojelun kenttä on hyvin laaja ja sisältää paljon ristiriitaisia ja mielenkiintoisia prosesseja sekä ongelmia. Tutkimustani voisi viedä eteenpäin hyvinkin moneen suuntaan lastensuojelun kentällä. Omalta osaltani olen pyrkinyt ottamaan osaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun huostaanoton perusteista. Keskeiset käsitteet: lastensuojelu, avohuolto, huostaanotto, peruste, muutos

Huostaanottojen perusteet 1990-luvulta 2000-luvulle.

Tässä tutkimuksessa on selvitetty huostaanottojen perusteita 1990-luvulla sekä 2000- luvulla laadullisen tutkimuksen menetelmin. Pro gradu -tutkimukseni analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä. Tarkoitukseni on luokitella huostaanottojen perusteita ja vertailla 1990- luvulla tehtyjen huostaanottojen perusteita 2000-luvulla tehtyihin huostaanottojen perusteisiin. Tutkimusaineistokseni olen valinnut erään keskisuuren eteläsuomalaisen kunnan huostaanottopäätösten perusteet. Tutkimuskysymyksinä ovat olleet: Millaisilla perusteilla huostaanottoja on tehty 1990 ja 2000 – luvuilla? Ovatko huostaanottoihin johtaneet perusteet muuttuneet 1990- luvulta 2000- luvulle siirryttäessä? Tutkimukseni tavoitteena on vastata osaltani julkisuudessa käytävään keskusteluun kyseenalaisista huostaanotoista. Analyysissani olen pohtinut tehtyjen huostaanottojen perusteita ja niiden muutoksia. Saamiani tutkimustuloksia olen vertaillut tutkimukseni pohjana olevaan julkiseen keskusteluun kyseenalaisista huostaanotoista sekä aiemmin samasta aiheesta tehtyihin tutkimusten tuloksiin. Olen aineistostani löytänyt kymmenen perustelua huostaanotolle, jotka liittyvät puutteisiin lapsen huolenpidossa ja muissa kasvuolosuhteissa, jotka uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä. Lisäksi aineistosta löytyy kuusi perustelua, joissa lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään. Tutkimukseni tulokset olen taulukoinut yhteenveto kappaleessa. Huostaanottojen perusteluissa oli havaittavissa myös muutoksia, jotka olen esitellyt tarkemmin tutkimukseni pohdinta osiossa. Erityisen huomionarvoisesti esiin nousi huostaanottopäätöksien perusteluissa perheiden moniongelmaisuus. Lastensuojelussa työskennellään hyvin haastavien, laajojen ja moninaisten ongelmien parissa. Lastensuojelun kenttä on hyvin laaja ja sisältää paljon ristiriitaisia ja mielenkiintoisia prosesseja sekä ongelmia. Tutkimustani voisi viedä eteenpäin hyvinkin moneen suuntaan lastensuojelun kentällä. Omalta osaltani olen pyrkinyt ottamaan osaa julkisuudessa käytyyn keskusteluun huostaanoton perusteista. Keskeiset käsitteet: lastensuojelu, avohuolto, huostaanotto, peruste, muutos